keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Kiire on kaveri...

Heippulis ja wiileetä wappua kaikille! (ou mai gaad, kuulostan ihan joltain paulavanukkaan mainokselta...)

En olekaan nyt kirjoitellut piiitkään aikaan. Syy lienee yksinkertainen; olen ollut koko ajan menossa, tulossa, tekemässä, kokemassa, nukkumassa ja syömässä, bussissa, autossa, lavalla ja lavasteissa. Vähän vähemmän koulussa ja enemmän siellä sun täällä perseilemässä tavoitteellisesti.

Olen lukenut kokeisiin ja selvinnyt niistä vähän vaihtelevalla menestyksellä. Eilinen matikan valtakunnallinen oli järkytys, ensimmäistä kertaa kokonainen tehtävä jäi TYHJÄKSI ja muutkin täyttyivät lähinnä paniikinomaisesta modernista suttutaiteesta. Tunsin itseni isoksi, rumaksi, tyhmäksi vaahtokarkiksi, jolla on harrypottersofioksanen - silmälasit päässä. Kokeen jälkeen meninkin sitten pihalle tirauttamaan pari turhautuksen kyyneltä ja soittamaan terapiapuhelun äidille.

Myönnän, olen stressaantunut. Nytkin vappu"lomalla" pitäisi ehtiä lukea viiteen eri kokeeseen, lukea kaksi kirjaa, joita olen ehtinyt hädin tuskin aloittaa, ja joista toinen on saksankielinen, valmistella tanssikoreografia ja monologi Lumon lukion pääsykokeisiin, nähdä kavereita ja blaabati blaa...
Joka kerta, kun ajattelen asialistaani, se kasvaa ja vahvistuu kuin iso hirviö, talloo aivojani lyttyyn isoilla karvaisilla jaloillaan ja karjuu: "Läski nyhverö! Heivaa perseesi siltä tietokonetuollta ja tee minulle jotain!" Pelkään taas lamaantuvani.

Mutta sitä en tee. Sen aika on ohi. Nielen elefanttini palasina, kuten äiti aina kehottaa, niin kummallinen kuin syntyvä mielikuva kasvissyöjäminälleni onkin.

Aivan. Sitten haluan kiittää kaikkia Leijonakuningaslukiodiplomimusikaalin osanottajia, jotka mahdollistivat minulle upean elämyksen niin lavalla kuin sen takanakin. Sellaista yhteishenkeä, yrittämistä ja hauskanpitoa saa hakea! Ja meistäpä vielä tykättiinkin!

Ja Komero-työryhmää haluan kiittää kans. Malmitalon Musta-aukko esitys meni nappiin. Kiitos yleisölle ja ohjaajallemme ja äidille sekä siskolle, jotka luitte reploja kanssani epätoivoisimpinakin hetkinä.

Mitäköhän kiitospuhetta minä tässä nyt oikein olen kirjoittamassa? En ole voittanut Thalia-gaalassa. No samapa tuo. Kiittäminen on tärkeää.

Edessä on kokeiden ohella vielä viimeinen teatterikoetus, Q-teatterin nuorten Hiekkalaatikko. (Päätarinalinjan pohja on muuten minun ideani.) Esitykset ovat 9. -22.5. Tsekatkaa Q-teatterin sivut ja tulkaa katsomaan! Minä olen se mummo ja se kypäräpipoinen nelivuotias.

Nyt ei ole uusia kuvia, pahoitteluni siitä. Olen unohtanut koko kameran olemassaolon.

Viettäkää hyvä vappu! Hakuna Matata!

 


4 kommenttia:

  1. Oli kiva tehdä töitä myös sinun kanssa :-) Pikku kämmejä kävi, mutta kuka niitä nyt huomaa. En tiedä katoitko niitä palautelappusia jotka oppilaatoli palauttanut musiikinopelle, mutta niissä suorastaan ylistettiin Timonia! :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakaan ensimmäisen esityksen palautelapuissa ei kyllä mainittu Timonia kertaakaan :D Ja mitä niistä kämmeistä, pääasia, että kaikilla oli hauskaa - niin esiintyjillä kuin yleisöllä.

      Poista
  2. Kiire voi tehdä sulle jopa hyvää! En nyt tarkoita tuota järkyttävää tulevaa koepinoa vaan sitä, että oot ollut tekemässä kaikkea. Toivottavasti olet myös levännyt? Mutta itsellä ainakin kiireessä ei ehdi ahdistua niin paljoa syömisjutuista, kun aika menee tekemiseen. Ei se varmaankaan kaikilla toimi, mutta ajattelin antaa sulle mahdollisuuden tällaiseen vähän erityylisempään tapaan katsoa tätä juttua :) Ja hei, KAIKILLA ihmisillä jää jokin kohta kokeesta tyhjäksi! Lohdutukseksi voin sanoa, että mulla jää aina :D Ja eikö sun ka ollut ihan törkeän korkeella muutenkin? (mitä nyt edellisistä postauksista oon lukenut.) :o joten hellitäthän vähän? :) Mä en tiedä onko muiden sanomisilla sulle mitään painoarvoa (itselleni ei juurikaan..), mutta halusin vain vähän kannustaa sua rennompaan lukemiseen. Mukavaa vappua sulle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hii, kiitos. Ja joo, olen huomannut ihan saman: Kun on paljon tekemistä, niin sitä vaan syö nälkäänsä eikä mieti kaloreita - mikä on kiistatta vaan hyvä juttu. Ja niin, mun keskiarvo tulee luultavasti laskemaan nyt ysin päättäriin jonkin verran, koska oon ollu niin hirveesti poissa koulusta, mikä taas vaikuttaa koemenestykseen ja vähentää tuntinäyttöä...Mut ihan sama. Kunhan nyt lukioon pääsen. :)

      Poista