Noniin. Vielä 15 minuuttia ennen ruokalevon päättymistä. Vielä 15 minuuttia ennen kuin äiti tulee noutamaan mut.
Mulla oli HoKo eilen. Varsinainen tuponeuvottelu alusta loppuun. Mä itkeä pirautin taas, vähän niin kuin tavan vuoksi. Enimmäkseen keskustelin rauhallisesti ja järkevästi, niin kuin aikuinen.
Mä sain sen lisäyksen. Kuvottavan, inhottavan, liian usein mansikanmakuisen. Nutrin. Kolmannen nutrin, himputti. Shotin ja perusruokavalion lisäksi. Mulla menee lähes litra täydennysravintojuomaa päivässä, kaikkien ruokien lisäksi.
Sitten mun piti siirtyä päiväpotilaaksi. Mutta päiväosasto oli täynnä. Joten mä olen nyt päiväpotilaana koko-osastolla. Aamukasista iltakuuteen.
Ja kahden viikon kuluttua mulla pitäis olla uloskirjaus. Vihdoinkin. Melkein seitsemän kuukauden sekoilun jälkeen. Kuinka mä enää osaan elää?
Haluun. Totta kai. Enemmän kuin mitään muuta. Mä haluan pois. Mä haluan elää. Se vaan pelottaa niin himpeleesti.
Mä olen lusinut tässä teräsvillapumpulissa liian pitkään. Unohtunut. Pudonnut pois. Kuinka mä kiipeän takaisin? Kuka mut poimisi kainaloonsa?
Ei kukaan. Mä kiipeän itse, kiitos.
Ja nyt, äiti tuli. Mun pitää mennä. <3
Ja ai niin, arvaas, kuka kyplooppi eilen asteli pirteänä minua vastaan? Mikä jälleennäkemisen KAUHU yli vuoden jälkeen... :P
VastaaPoistaDÄM, nyt poistin ensimmäisen osan, vaikka piti vain lisätä toinen juttu. Simputin kone.
VastaaPoistaMutta se alkuperäinen asia, HYVÄ tyttö!
Nyt vaan lapat sitä nutria ja muuta naamaan ja voin pyhästi luvata sulle, että jo ensi kesänä (ja mitä todennäköisemmin paljon aikaisemmin) nutrit ovat sinulle muisto vain ja ruoka on muuttunut ruoaksi, ei startiksi tai perus, vaan ihan vain ruoaksi, jota välillä syödään enemmän ja välillä vähemmän, mutta siinä kohtaa se ei enää ole oleellista. Kyse kun on vain ruoasta. Mutta, jotta tämä on mahdollista, sinun on vain käytävä tämä tie. Muuta tietä ei valitettavasti ole olemassa.
Kiitos. :) Nurtit menee, kun on mentävä. Kohta se on ohi. Ja tää matka on kuitenkin antanu mulle paljon. Enemmän kuin se on vienyt, toivoakseni.
Poista