Päivä nimeltä parveke

Moro!

Tänään oli parvekepäivä. Täynnä touhua. Heräsin itsekseni puoli yhdeksältä ja vedin taas jouluvalot seinästä. Pesin hampaat, otin lääkkeet, vedin lintuhupparin päälle ja hiukset ylös ponnarille. Parvekeprojektipäivä!

Vietiin äitin kanssa koira ulos ja keskusteltiin eri aiheista; päivän aikatauluista ja aamun kirpeydestä, kevään kuulaasta kauneudesta ja valkovuokoista, tulevaisuudesta ja nykyisyyden nyppykohdista.

Aamiaisen jälkeen mä tein vanhoista lipastonhyllynpaloista, julisteista, simpukoista, tekojalokivistä, isän pullonkorkeista, napeista, helmistä ja superliimasta tauluja. Ajattelin sijoittaa ne uudistetulle parvekkeelle.

 

 Sitten mä kokosin parvekkeelle pari säilytyspahvilaatikkoa ja söin lounasta. Sitten me lähdettiin äidin kanssa autolla kauppakiertueelle. Haettiin Etolasta vaaleanvihreä, puinen parvekekalustesetti ( 2 tuolia ja pöytä), Tiimarista pari mattoa ja istuintyynyjä, kukkatorilta parikymmentä pikku orvokkia ja Dalian ruukussa ja K-raudasta maalia, pensselin ja teippiä. Siinä sit vierähtikin nelisen tuntia ihan hujauksessa. Kotona nautittiin välipalaa ja vein koiran ja koirakaverin ulos. Koirakaverin emäntä poikkesi kahvilla äidin syntymäpäivän kunniaksi.

Äiti pesi parvekelasit ja minä levitin sanomalehteä pitkin poikin, pelleilin jeesusteipin kanssa ja melkein liimasin otsani kiinni nenääni, mutta onnistuin aloittamaan maalaamisen. (Soitettuani ensin isoveljetä neuvoa liittyen esimerkiksi maalipurkin avaamiseen. Olenhan ammattilaistasoa.)

Maalaamisprosessia en tullut ikuistaneeksi, olin sen verran keskittynyt. Maali oli mintunvihreää. Illalla isoveli sitten tuli katsomaan lopputulosta ja vähän avittamaan parvekkeen viimeistelyssä. Maalattu seinä näkyy kuvassa, jonka joku nappasi keskittyneestä pöllöfanista työn touhun keskellä.

Vanha pyöräntarakkani toimii parvekkeella lehtitelineenä.

Seuraavana huomenena mä ryhdyin töhin heti aamiaisen ja koirankusetuksen jälkeen.  Istutin ruukkuihin persiljaa, kehäkukkaa, lehtikaalia ja retiisiä, sekä K-raudasta ostamani tomaatin ja paprikan taimet. Orvokit saivat jäädä vielä pahvilaatikkoon, sillä ruukkuja ei ollut tarpeeksi.

Sitten auringonpaiste houkutteli mut ja veljeni ulos kuvailemaan ympäristöä ja kuplivaa, möyheää kevättä. Ikävä tuuli ja sade kuitenkin keskeyttivät puuhan melko pian. Joitakin otoksia tuli napattua.