Mä en suostu enää. Nyt loppui. Lopullisesti. Mun paino on noussu 2,5 kiloa viikossa. VIIKOSSA. Mä en pysty tähän. En vaan pysty. Se ei voi edistää mun terveyttäni. Mä räjähdän. En ehdi mukaan. Päähän sattuu, vatsaan. Mä en ole valmis. En näin nopeasti. Tätä vauhtia olen kohta ylipainoinen. Ennen kuin ehdin sanoa huispaus.
Ja ne luulee, että mä oon tankannu taas. Pekka ja susi - ilmiö, oma vikani, totta kai. Mä tankkasin niin monesti aiemmin. Nyt en ole sitä tehnyt. Punnitkaa mut vaikka keskellä yötä, herättäkää mut ralliautounistani kun kuu paistaa ja on melkein pimeää. Todetkaa, että mä en ole viilannut teitä linssiin. TE olette lihottaneet mua kuin sikaa teuraaksi, luonnottomalla viikkovauhdilla. Haistakaa paska. Mä en kestä. Ei mun tarvitse kestää tätä. Jättäkää mut rauhaan, älkää tuhotko mua. Mä en ole valmis.
Se tuntuu kamalalta ja tiedän sun tuskas. Mutta koita kestää, älä luovuta kiltti, tee se ittes ja kaikkien puolesta. Sä kiität ja olet ylpeä ittestäs vielä jonain päivänä. Pysy vahvana. Tsemppiä!
VastaaPoistaYritä kestää! Älä luovuta! Kadut sitä jos luovutat! Katso ympärillesi. Ajatteletko olevasi ruma jos et ole langan laiha vai mistä ahdistus johtuu? Anteeksi jos intiimikysymys, ei ole pakko vastata.
VastaaPoistaoho toi katso ympärillesi ei liity tohon tollee, meinasin alkaa kirjottaa jotai mut sit unohin pyyhkii xd
PoistaTähän kysymykseen pyrin vastaamaan itselleni joka päivä. Postaukseni käsittelevätkin usein juuri sitä. Mistä ahdistus johtuu? Enkö muka halua olla terve?
PoistaTervehtyminen pelottaa. Pelkään näyttää vahvalta, kun tunnen olevani heikko. Ja inhoan kehoani tällä hetkellä. Mutta yritän elää sen kanssa. Mennä ahdistuksen läpi, oikeaan valoon. Laihuuden tuottama hyvä olo ei ole oikeaa onnellisuutta, se on vain harhaa, valhetta.
Tsemppiä! (:
Poista